Pohdintoja

Jos omistaisin vain matkalaukullisen materiaa

Taisin innostua vähän liikaa siivouksen elämänmullistavasta taiasta. Liityin siihen KonMari Suomi -ryhmään Facebookissa – siis siihen, joka mainitaan nykyään kaikissa aiheesta kertovissa artikkeleissa.

Olin hetken, luin keskusteluja, katselin ennen ja jälkeen -kuvia. Aika pian ryhmä alkoi tuottaa jotain aivan muuta kuin iloa. Luettuani noin kahdennentoista keskustelun siitä, kuinka näppäriä hamam-pyyhkeet ovat, lähdin pois. Liika on liikaa, olipa kyseessä tavarat tai tietty aihe.

Minimalismi kuitenkin kiinnostaa.

vaaleanpunainen_3Silti löydän itseni selaamassa verkkokauppojen valikoimaa, koska olen saanut päähäni tarvitsevani nätin nahkalaukun työkäyttöön. Tai uudet nilkkurit. Tai hyvin istuvan kauluspaidan.

Mutta en todellakaan tarvitse. Kunhan perustelen mielihalujani, joilla ei ole mitään tekemistä tarvitsemisen kanssa.

Mitä oikeastaan edes tarvitsee, kun on jo katto pään päällä, kiva työpaikka, ruokaa enemmän kuin jaksaa syödä, perhe, ystäviä, rakkauta ja kivoja kenkiä. Siis enemmän kuin tarpeeksi. Mitä vielä?

Ihan oikeasti haluaisin omaisuuteni mahtuvan matkalaukkuun.

vaaleanpunainen_1Pari viikkoa sitten olin auttamassa Tukholmaan muuttavaa ystävääni pakkaamaan. Tai siis hän pakkasi, minä join punaviiniä ja tsemppasin. Tuleva asunto oli puolet nykyistä pienempi. Hän siis pakkasi mukaan vain tärkeimmät tavaransa ja vei loput varastoon.

Kun olimme juoneet punaviinipullosta puolet ja pakanneet pari laatikkoa, hän tokaisi: ”Jos pärjään monta kuukautta ilman näitä tavaroita, tarvitsenko niitä ollenkaan?”

Niinpä.

Minäkään en ole käyttänyt joitakin tavaroita kuukausiin. Pärjäisinköhän ilman? Mutta jos kuitenkin tarvitsen niitä? Huoh.

vaaleanpunainen_4Ahdistun kaapissa pölyttyvistä astioista, joita en ole käyttänyt aikoihin – niitä katsellessani ajattelen, että pitäisi käyttää useammin. Vaatekaapilla mietin, että tuokin mekko on ihana, mutta jää aina käyttämättä. Komerossa lojuva maalauskangas muistuttaa, että joskus voisi maalatakin.

Se minimalismissa viehättää – että elämässä ei olisi tekemättömistä asioista muistuttavia tavaroita.

Sekin viehättää, että kun valinnanvaraa on vähemmän, jää enemmän energiaa tärkeille päätöksille. Siis muillekin kuin asuvalinnoille.

vaaleanpunainen_2Ei minusta ehkä koskaan tule kunnon minimalistia, mutta sinne päin kuitenkin.

Tavaraa nimittäin riittää, vaikka olen sitä karsinut: omistan seitsemän mariskoolia, kaksi kahviastiastoa (ja saman verran mukeja) sekä niin paljon kirjoja, etten muista kenelle ja milloin olen niitä lainannut.

Ongelmani ovat ne mielihalut. Huomaan välillä ajattelevani, että voisin luopua kolmesta ihan hyvästä, jos löytäisin tilalle yhden täydellisen – esimerkiksi työlaukun. Todellisuudessa täydellisiä asioita ei taida ollakaan, vain parhaiten sopivia. Ja ne löytyvät lähes aina sattumalta.

Voi luoja näitä nykymaailman ongelmia.

tampere_6_1
Elämä

Irtisanoin salijäsenyyden ja aloin joogaamaan

Syyskuu vei mennessään ennen kuin alkoikaan. Nyt on jo kuun puoliväli. On ollut kiireistä. Tulevana lauantaina ovat siskon häät, ensi viikolla messut. Uusia työtehtäviä ilmestyy pöydälle ja sähköpostiin tasaisesti. Hääpuhe on vielä kirjoittamatta. Kaikesta huolimatta arki soljuu eteenpäin ilman turhaa stressiä. Työtehtävät…

repovesi_uiminen
Seikkailut

Neljä päivää metsän keskellä

Koska vaihdoin työpaikkaa vuoden alussa, ei minulle ole ehtinyt kertyä montaa lomapäivää. Ne harvat vietin harkiten. Neljä päivää olin metsän keskelle Repoveden kansallispuistossa. Rinkka selässä, ystävä vierellä ja riippumatto yöpaikkanani. Tämän kesän parhaat päivät. On älyttömän rentouttavaa nukahtaa riippumattoon huojuvia puiden latvoja…

kirjoittaminen_flatlay
Työ

Mitä ilman en osaisi olla

Eräänä elokuisena tiistaina hurisevan espressokoneen vieressä sijaitsevan työpöytäni äärellä tajusin, että tykkään työstäni valtavasti. Olin suunnitellut asiakkaan uuden verkkosivuston sisältöjä koko päivän kulmat kurtussa ja silmät tiukasti ruutuun nauliutuneena. Mikä sivuston tavoite on, mitä asiakas haluaa sanoa, mitä käyttäjä haluaa lukea,…

Juhannus_viini 2
Pohdintoja

Missä hengitys tasaantuu ja mieli rauhoittuu

Taidan olla siinä iässä, että parasta, mitä kesällä ja lomalla voi tehdä, on pakata kimpsut ja kampsut mukaan, soutaa saareen ja viettää viikonloppu ilman juoksevaa sähköä tai 3G-yhteyttä. Suvun pienenpieni saari kasvaa koivuja, pajuja sekä muita lehtipuita, joiden huminaa ja…

Foodora_GFT_011
Ruoka & juoma

Unelmien piknik

Kun ikkunasta avautuma näkymä on yhtä harmaata pilvien ja sadepisaroiden massaa, on ehkä hyvä hetki palata hetkeksi Foodoran järjestämälle piknikille. Tärkein heti alkuun: rakastan piknikejä. Toisaalta kukapa ei? Erityisesti rakastan piknikejä, joihin liittyy vähän seikkailua (kuten pyöräretki Kuuvannokkaan ja…

koti_4
Koti

Haussa yhteinen koti

Ärsyttäviä asioita, joita kohtaa uutta kotia etsiessä: Kun remontoituun asuntoon on päätetty asentaa pieni tiskikone ja välittäjä sanoo, että ihan hyvinhän te tuon kanssa pärjäätte, kun teitä on vain kaksi. Ei muuten pärjätä, kun laitetaan paljon ruokaa. Kun asunto on remontoitu nimenomaan…

toimistolta_iltaan_asu_5
Tyyli

Päivät täynnä toimistoarkea, lounastreffejä ja pastaillallisia

Niitä kertoja ei ole ollut kesän aika yksi tai kaksi, vaan useampia, kun juoksen työpäivän jälkeen suoraan toimistolta jonnekin. Täksi illaksi luvassa on Foodoran järjestämä #dreampicnic, aika usein kyseessä on ollut asuntonäyttö, välillä treffit ystävän kanssa ja pari viikkoa sitten Jukka…

festarityyli_5
Tyyli

Festariasu ja lomakuulumisia

Festarityylini ei ole vuodessa kokenut kovinkaan suuria muutoksia, tässä asussa on nimittäin paljon samaa kuin viime vuoden H2Ö-lookissani. Jos jokin on kuitenkin vuodessa muuttunut niin ehkäpä mukavuudenhalu. Viime vuonna päälläni oli lyhyt hame, tänä vuonna valitsin pitkät housut, jotka ovat heittämällä…

h2o_festivaali_13
Turku

Ihana, haikea ja kaunis H2Ö

H2Ö on heittämällä kesän kaunein festari, oma pieni ja ihana maailmansa, jonne paeta yhdeksi viikonlopuksi. Tänne tekisi mieli jäädä asumaan, telakan ja tilataideteosten, vaihtoehtomusiikin, hyvän kahvin ja pienten ruokakojujen maailmaan. Perjantaina Berndsenin keikalla katselin kattoon ripustettuja valkoisia kolmioita, joihin…

Moi! Sitä vaan, että tästä klikkaamalla hyväksyt sivulla käytetyt evästeet. Lue lisää täältä!

The cookie settings on this website are set to "allow cookies" to give you the best browsing experience possible. If you continue to use this website without changing your cookie settings or you click "Accept" below then you are consenting to this.

Close