Arki

    Vähän parempi aamu

    Aamuissa on taikaa. Siitä olen aika varma.

    Niissä hetkissä, kun kaupunki vasta heräilee, kun vain muutamissa ikkunoissa pilkahtelee valo ja kaduilla on hiljaista. Kaikkialla viipyilevät vielä yön salaisuudet, vaikka samaan aikaan tuntee jo alkavan päivän.

    Sisällä on hämärää. Ainut valonlähde on katulamppu ja sen seinille heijastamat raidat. Pimeys on aamuisin pehmeää, ei pelottavaa niin kuin iltaisin.

    Slurp coffee kahvitilausKaikkein mieluiten menisin aikaisin nukkumaan ja heräisin viideltä. Toistaiseksi kello soi usein vasta puoli seitsemältä. Koitan kuitenkin ottaa aamuista kaiken irti, sillä ne lataavat tunnelman koko päivälle.

    Haluan aamuistani siis mahdollisimman innostavia. Siksi käytän aikaani aamuisin näihin asioihin:

    Kirjoitan – runoja, tajunnanvirtaa, suunnitelmia päivälle, blogipostauksia, mitä tahansa – sillä kirjoittaminen selkeyttää ajatuksia ja puhdistaa. Sanojen avulla voi purkaa kaiken sen, mikä mieltä painaa ja aloittaa päivän puhtaalta pöydältä. Tai sitten kirjoittamalla voi hetkeksi unohtua toiseen aikaan ja paikkaan.

    Jos tahdon inspiroitua, luen jotakin. Fantasia ja satukirjat toimivat erityisen hyvin, tietokirjoja vältän aamuisin, elleivät ne ole erityisen innostavia.

    Yritän meditoida mahdollisimman usein, sillä niinä päivinä, kun meditoin, olen tyynempi, itsevarmempi, joustavampi ja paremmin läsnä. Jos en meditoi, yritän joogata. Suosikkiaamujoogani vie vain 10 minuuttia, mutta tekee ihmeitä istumatyöläisen kropan.

    Joinakin aamuina katson TED-talkeja, kun pesen hampaita, meikkaan tai keitän aamupuuroa. Toisina aamuina kuuntelen äänikirjaa tai pistän soimaan jotakin, mikä juuri sillä hetkellä puhuttelee eniten. Viime viikkoina aika usein se on the xx:n I see you -levy.

    Ja sitten vielä se ainoa rutiini, jota en jätä väliin – paitsi silloin, kun kahvi tai maito on päässyt loppumaan.

    Yhteinen kahvihetki ennen päivän kiireitä.

    Me aloitimme tavan miehen kanssa jo aikoja sitten, kun vielä asuimme erillämme. Siitä asti se on pysynyt. Ja siitä asti se on ollut yksi suosikkihetkiäni joka päivä. Hetki hiljaisessa aamuhämärässä vain meille. Ja iso mukillinen kahvia, usein päivän ainoa minulle.

    Koska se on minulle usein päivän ainoa kahvi, haluan, että se on erityisen hyvää.

    Tällä hetkellä nautimme aamuisin blogiyhteistyön ansioista SLURPin kotiin kuljettamia kahveja, jotka ovat ihastuttaneet kerta toisensa jälkeen. Viimeisin niistä on ollut yksi parhaista maistamistani kahveista. Yhteistyö jatkuu vielä yhden kahvilähetyksen verran, mutta olemme miehen kanssa jo niin koukussa, että jatkamme tilausta aika varmasti sen jälkeen.

    Mistä SLURPissa sitten on kyse? Kotimaisten pienpaahtimokahvien toimittamisesta suoraan postiluukusta kotiin. Joka kuukausi jotakin erilaista. Paahdon tummuuden, valmistusmenetelmän, jauhatuksen ja määrän saa itse valita. Meille tulee tällä hetkellä vuorotellen tummaa ja vaaleaa suodatinjauhatuksella. 200g kahden viikon välein.

    Yhteistyössä SLURP

  • Hyvinvointi

    Meditointi tekee minusta vähän onnellisemman

    Lupasin tammikuussa, että tänä vuonna meditointi muuttuisi tavaksi, eikä vain aikomukseksi. Aloitin tehokkaasti: 30 päivää putkeen. Sen jälkeen olen hiukan hellittänyt tahtia. Mutta miksi meditoin? Koska meditointi tasapainottaa levotonta mieltäni, tekee minusta…

  • Arki

    Minäkö elämyshakuinen?

    Kolin-vaelluksen jälkeen ymmärsin ensimmäisen kerran, miksi elämä ei voi olla pelkkiä elämyksiä. Kotiin palattua kaikki kaatui päälle. Arki ja kaikki sen latteat pienet vivahteet ruoanlaitosta pyykkäämiseen. Tekemättömät asiat, jotka olin unohtanut…

  • Tyyli

    Maailman paras pipo

    Ennen ihmettelin yhtä ystävääni, joka ei pidä kesästä. Nykyään ymmärrän häntä. Minä pidän kyllä kesästä, mutta se vie voimat. Koko ajan on oltava aktiivinen, seikkailemassa, kokemassa, näkemässä, tekemässä jotakin. Mutta jossain vaiheessa…

  • Tyyli

    Tahdon pukeutua vaatteisiin, joissa olen pysäyttämätön

    Yhtenä hikisenä alkukesän päivänä havahduin siihen, kuinka epäkäytännöllisiä useimmat naistenvaatteet ovat. Kiristäviä, puristavia, paljastavia. Hetken päästä en muistanut enää yhtään hyvää syytä käyttää korkokenkiä, vaikka joskus keräilin niitä. Mutta kun oikein…

  • Työ

    Lomaltapaluuahdistus

    Se iski jo viimeisellä lomaviikolla, kun katsoin vahingossa työsähköposteja: lomaltapaluuahdistus. Sitten ensimmäisenä työpäivänä haaveilin elämästä diginomadina ja katselin pakonomaisesti avoimia työpaikkoja ja jatko-opintomahdollisuuksia. Sitten tajusin, ettei vika ole työssäni. Ongelma on…

  • Unelmat

    Mitä tekisit, jos et pelkäisi?

    Huomaan usein ajattelevani, että haluaisin maalata. Jotakin, ihan mitä tahansa, kunhan maalaisin. Mutta en koskaan maalaa, sillä pelkään, etten osaa. Samasta syystä en ole aloittanut montaa muutakaan asiaa. Haluaisin olla heti…